Joskus elämä on mustavalkoista. Hommahuoneen lokakuun haasteväri on musta. Se on väri, jota tulee käytettyä, vaikkei se mun ihon kalvakkuuteen oikein edes sovi. Olen marinoinut jo pienen ikuisuuden tätä Verson Puodin mustavalkoista Paratiisin puutarhaa neuloksena ajatuksena tehdä jonkinlainen takki.
Haasteen myötä sain motivaatiota tarttua toimeen, mutta en enää halunnutkaan kankaasta takkia vaan Ottobren Relaxed-mallisen tunikamekon. Hihoista tein mustat, etten ihan hukkuisi kuosiin. Löysin paikallisesta, eli Ippalasta (tosin Verson Puotikin on paikallinen kangaskauppa) mustaa joustocollegea, joka sopi paksuudeltaan kutakuinkin yhteen Verson Puodin neuloksen kanssa. Kuvion kohdistus taskujen kohdalla oli haasteellista, mutta onnistui lopulta ihan tyydyttävästi.
Miten mun tukka on ihan omituisesti tuossa kuvassa?
Ylijäämäriekaleesta surautin tirppuselle tarpeeseen kaulurin. Malli on ihan oma neroleimaus. Kangas joustaa sopivasti, joten kaulurin voi vetää rinkulana pään yli. Siinä ei ole mitään kiinnitysmekanismia. Edessä on tuollainen pieni huivimainen lipare suojaamassa. Hiukan meinas taas naurattaa kääntövaiheessa, kun eihän sitä rinkulaa voikaan ihan noin vain saumuroida nurjalta ympäri ja kääntää. Mun aivot ei mitenkään tajua tuota. Ratkominen sen sijaan sujuu jo kuin toinen luonto.
(Käsitöitä ja räpellyksiä). Laivakissa on kuopuksen unikaveri. Se lähti matkaamme jostain käsityöpuodista Naantalissa ja on ollut veneessämme "oikeana" laivakissana ja käsityöharrastukseni innoittajana (laivakissa on saanut monta vilukissa-serkkua). Tässä blogissa on joitain tekemiäni käsitöitä. Käytössä minulla on äidin vanha Bernette 234 -saumuri ja ompelukoneena Singer Symphonie III
keskiviikko 26. lokakuuta 2016
sunnuntai 2. lokakuuta 2016
Suurisuu
Tiedättehän ne lasten pöksyt, jossa on vetoketjusuu peffassa? Hauskan näköiset, mutta onko niissä mukava istua? Niistä sain kuitenkin idean tehdä huolisyöppömäisen tunikan/mekon.
Kieli on tehty vaaleanpunaisesta glittericollegesta. Sen sisällä on jämäköittämässä vaahtomuovin pala. Ompelin sen käsin kiinni vetoketjun vetimeen.Tasku on vaaleanpunaista voimistelupukutrikoota. Se luistaa kivasti, joten sitä on helppo käyttää.
Silmien ruksit on tehty silityskalvosta. Minea piirteli iloisia lappusia ja keksi, mitä niiden toiselle puolelle kirjoitetaan. Siellä lukee yhdessä lapussa esim. olet tosi reipas ja kiva. Laput laitetaan maanantaina Suurisuun suuhun ja eskarikaverit saavat arpoa sieltä itselleen kehun. Toivottavasti se on lapsista kivaa.
Trikoon sijaan käytin vähän jämäkämpää joustocollegea, jotta
isohampainen vetoketju ei olisi liian jäykkä ja raskas. En löytänyt
mistään vetoketjua, joka olisi ollut hampaiden osalta valkoinen, mutta
ympäriltä punainen. Niinpä maalasin punaisella kangasmaalilla valkoisen
vetoketjun kangasosan punaiseksi.
Kieli on tehty vaaleanpunaisesta glittericollegesta. Sen sisällä on jämäköittämässä vaahtomuovin pala. Ompelin sen käsin kiinni vetoketjun vetimeen.Tasku on vaaleanpunaista voimistelupukutrikoota. Se luistaa kivasti, joten sitä on helppo käyttää.
Silmien ruksit on tehty silityskalvosta. Minea piirteli iloisia lappusia ja keksi, mitä niiden toiselle puolelle kirjoitetaan. Siellä lukee yhdessä lapussa esim. olet tosi reipas ja kiva. Laput laitetaan maanantaina Suurisuun suuhun ja eskarikaverit saavat arpoa sieltä itselleen kehun. Toivottavasti se on lapsista kivaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)